Netissä tuli vastaan muutamia vuosia vanha haaste kertoa seitsemän ensimmäistä työpaikkaa, ja vaikka kukaan ei ole minua haastanutkaan, päätin ottaa haasteen vastaan.
Totomyyjä Aloitin totomyyjänä tammikuussa 2006, 11 vuotta sitten, ja vieläkin työsuhteeni jatkuu. Päädyin raviradalle äitini lapsuudenystävän kautta, joka tuohon aikaan työskenteli radan toimistossa, ja hän kysyi haluanko tulla totomyyjäksi. Tottakai halusin! Ravirata on ollu todella hyvä ensimmäiseksi työpaikaksi: siellä olen oppinut myyntiä, asiakaspalvelua ja rahan käsittelyä. Totomyynnin lisäksi olen mm. myynyt Veikkauksen pelejä ja kahvilatuotteita, myynyt Salamaa suoran ihmisille, kouluttanut uusia totomyyjiä, toiminut toto-oppaana ja ollut vastuussa vaihtokassasta. Viime vuodet totomyynti on ollut minulle harrastukseen verrattava asia, sillä rahallinen korvaus työstä on aika pieni. Radalle on kiva mennä tapaamaan muita myyjiä!
Grillimyyjä Tämä on lyhin työsuhteeni ikinä. Olin omin avuin hankkinut itselleni mielestäni sopivan kesätyön grillimyyjänä. Harmi vaan että paikassa jossa olin, oli kaikki pielessä! Omistajia ei yhtään kiinnostanut perehdyttää työhön ja he lähinnä sättivät siitä, kun ei tiennyt mitä pitäisi tehdä tai muistanut heti, missä kaikki tavarat työpaikalla ovat. Palkasta otettiin automaattisesti 4 euroa ruokarahaa pois joka päivä, söi työpaikalla tai ei, sillä omistajat olivat varmoja että työntekijät syövät grilliruokaa joka päivä. Työpäivän aikana valitettiin myös siitä, jos piti käydä vessassa kesken päivän! Kestin neljä päivää kunnes otin lopputilin.
Puhelinmyyjä Edellisestä päästään siihen tilanteeseen, että on kesäkuu ja olin juuri ottanut loparit kesätyöpaikastani. Mihin muihin töihin kesäkuussa enää pääsee kuin puhelinmyyntiin? Ei oikeastaan mihinkään, joten ryhdyin puhelinmyyjäksi (tai telemarkkinoijaksi kuten työtodistuksessa lukee). Tämä työpaikka oli kuin taivas verrattuna grillimyyntiin! Ilmapiiri oli toimistossa oli aivan loistava, esimiehet olivat kannustavia, asiallisia ja hauskoja, ja suurin osa muista työntekijöistä ikäisiäni. Eikä täällä harrastettu minkäänlaista pakkomyyntiä, vaan muistutettiin siitä että on ihan turhaa kuluttaa aikaa asiakkaaseen silloin, kun he suoraan sanovat että eivät osta. Myimme lehtiä, joiden tarjoukset olivat ihan oikeasti hyviä, joten jos asiakas oli kiinnostunut jostain lehdestä, niin kyllä sen kannatti ostaa sellainen puhelinmyyjältä. Työpaikalla järjestettiin kesän aikana erilaisia teemapäiviä, mikä nostatti ilmapiiriä. Eräässä teemapäivässä päivän ensimmäisestä kaupasta sai lahjaksi banaanin. Pohjapalkka oli hyvä, jonka päälle tulevat provikat mahdollistivat ihan kivan tilin saamisen. Työpäivät olivat vain kuuden tunnin mittaisia, joten kesästäkin ehti nauttia!
Myymäläapulainen Myymäläapulainen on työtodistuksessa lukeva hieno nimi sille, että olin hyllyttäjä. Menin siis S-kauppaan aamukuudeksi laittamaan tavaraa hyllyyn ja pääsin aamuyhdeksältä. Olen tehnyt tätä työtä myöhemminkin muutaman ajanjakson verran: helppoa rahaa eikä vie paljoa aikaa.
Toimipisteen hoitaja Seuraavan kesän vietin Yyterissä vesiliukumäellä. Tässä työssä tykkäsin sen itsenäisyydestä: olin yksin vastuussa koko paikasta. Avasin alueen aamuisin, suljin sen iltaisin, myin lippuja vesiliukumäkeen, siivosin, myin jäätelöä, kahvia yms. tuotteita, pidin kirjaa myynneistä, pidin huolta siitä, että kaikkia tuotteita oli aina saatavilla ja hankin lisää niitä, jotka olivat loppumassa. Lisäksi miljöönä Yyteri oli ihana kesätyölle.
Toimistoapulainen Tänä vuonna kirjanpidon tunneilla tiliristikoita täyttäessä muistot tästä työstä nousevat usein pintaan. Olin yli puoli vuotta kokoaikaisena toimistoapulaisena tilitoimistossa. Tehtäviini kuuluivat kaikenlaiset avustavat työt: minä olin se, joka ensimmäisenä sai käteen asiakkaiden tuomat tiliotteet ja kuitit. Tehtävänäni oli mapittaa nämä käänteisessä aikajärjestyksessä ja tiliöidä ne. Debetit ja kreditit tulivat tutuksi! Opin eri tilien numerot ulkoa niin, että ne tulivat selkärangasta vaikka keskellä yötä herätettäessä.
Opiskelijamarkkinoija Markkinoin koulutusohjelmaani lukioikäisille messuilla, tapahtumissa ja lukioissa. Olen miettinyt, sainkohan ketään innostumaan hakemaan? Ainakin koulutusohjelma tuli tutummaksi! Tämä oli siitä kiva työ, ettei se edes tuntunut työltä, kun se oli niin mukavaa. Ja myös esiintymiskokemus karttui! 🙂
Kaikenlaista on tullut tehtyä. Kaikista töistä, myös niistä ikävimmistä, on oppinut jotain ja saanut eväitä seuraavan työn hankkimista varten. On hyvä ettei nuorena ollut nirso töiden suhteen – ainakin riittää kerrottavaa 🙂
<3: Linda
Miss Linda Maria 